Etusivu / Tuotteet ja palvelut / Maailma vuonna 2050

Maailma vuonna 2050

Millaisessa maailmassa ihmiset elävät vuonna 2050? Näin tulevaisuutta visioivat LähiTapiolan yhtiöryhmän johtajat Harri Lauslahti ja Jari Sundström sekä digitaalisen asiakaskohtaamisen konsultti Mikko-Pekka Hanski ja professori Hanna Lehtimäki.

lauslahti.jpgLähiTapiolan yksityisasiakasliiketoiminnan yhtiöryhmän johtaja Harri Lauslahti pohtii, että tulevaisuudessa Etelä-Euroopassa on ilmas-tonmuutoksesta johtuvia kuivuusongelmia, varsinkin sisämaassa. Tämä lisää Euroopan sisäistä muuttoliikettä.

”Täällä olosuhteet paranevat, joten Suomi voi olla väkiluvun suhteen aikamoisessa kasvussa”, Lauslahti sanoo.





sundstrom.jpgYritysasiakasliiketoiminnan yhtiöryhmän johtajan Jari Sundströmin mukaan eurooppalaistentäytyy olla valppaina, jottei vuonna 2050 ole vain eläkeläisiä ja 50–60-vuotiaita, jotka eivät ole koskaan tehneet töitä.

”Nyt finanssikriisi on iso juttu, mutta pidemmällä aikavälillä se ei ole mitään verrattuna nuorisotyöttömyyteen, joka uhkaa koko Eurooppaa”, hän sanoo.

”Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on muuttunut vuonna 2050. Meillä on tietyt perus-rakenteet, joilla sitä ylläpidetään. Pelkään kuitenkin, että jakautuminen on voimakasta.”

Visioissa on myös positiivisia näkökulmia

”Kun globalisoituminen etenee, Suomelle pienenä kansakuntana se tarkoittaa kasvavaa markkinaa ja valtavaa potentiaalia, onhan meitä vajaa promille kaikista ostajista”, Sundström sanoo.

Suomi houkuttelevaksi

lehtimaki.jpgKeskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi on kriisissä, jos maamme ei kiinnosta maahanmuuttajia. Professorilla, LähiTapiolan asiakasvaliokunnan puheenjohtajalla Hanna Lehtimäellä on idea, kuinka Suomi pienine kuntineen muuttuu entistä houkuttelevammaksi.

”Kun kansakuntien massat lähtevät liikkeelle, maaseudun pienillä kunnilla on mahdollisuus.”

Lehtimäen visiossa pieni kunta voisi tehdä itseään houkuttelevaksi sillä, että se on hyvin avoin ja hyväksyvä eri uskontokuntia ja tapoja kohtaan.

”Annetaan investointitukia muista kulttuureista tuleville ja rakennetaan vuorovaikutusta, joka synnyttää innovaatioita. Turvallinen monikulttuurinen pieni kunta on kasvuyrittäjyydelle erinomainen alusta.”

Kielitaitoa yhdessä yössä

hanski.jpgIdeanin Mikko-Pekka Hanskin mukaan myös digipuolella on tapahtumassa ilmastonmuutos.

”Jo nyt tiedemiehet ovat luoneet 2,3 miljoonalla keinotekoisella hermosolulla jäljitellyt aivot. Tulevaisuudessa tekoäly korvaa aivojen rutiiniprosesseja”, Hanski ennustaa.

Vuonna 2050 ei täydy enää opiskella saavuttaakseen uuden kielen taidon. Näin myös kulttuurien välinen vuorovaikutus on paljon saumattomampaa.

”Tuntuu vieraalta ajatus, että jokin töpseli laitetaan aivoihin ja huomisesta lähtien alat puhua espanjaa”, Sundström nauraa.

Joustavampi työ

Hanskin mukaan robotiikka kehittyy jatkossa ja aiheuttaa muutoksia myös työnjaossa.

”Väestön ikärakenne vanhenee. Toisekseen suuret instituutiot ovat vahvassa murroksessa. Työelämään on kehitettävä uudenlaisia joustoja”, Lehtimäki pohtii.

”Työ- ja vapaa-ajan raja muuttuu häilyvämmäksi. Luova ajattelu ei voi rajoittua vain työaikaan”, Sundström arvelee.

Kiinalaisten museo

Lauslahti arvioi, että vuonna 2050 Kiina on maailman tärkein valtio, joka ohjaa koko maailman kehitystä.

”Afrikka tulee olemaan merkittävä talousalue. Kiinalaiset investoivat jo nyt hyvin runsaasti Afrikkaan”, Sundström toteaa.

Tulevaisuudessa Euroopan teollinen tuotanto on vaisuhkoa. Maanosallamme on kuitenkin vankka kulttuurihistoriallinen perintö.

”Euroopasta tulee kiinalaisten museo”, Hanski sanoo.

”Ja sehän on tosi hyvä, jos hinnat ovat oikeat”, Lauslahti naurahtaa.

Elämä vuonna 2050


  • 48 % LähiTapiolan asiakkaista uskoo, että arki poikkeaa täysin nykyisestä.

  • Automaattisuus, sähköinen asiointi, etätyö ja virtuaalinen yhteydenpito ovat yleisiä.

  • Elämme reilusti yli 100-vuotiaiksi.

  • 42 % uskoo, että käteistä rahaa ei käytetä. 26 % uskoo, että pankkeja nykymuodossa ei ole.

  • Uusiutuvat energiamuodot ovat syrjäyttäneet ei-uusiutuvat.

  • Tietoturvariskit kasvavat. 38 % uskoo, että on vakuuttanut sähköisen identiteettinsä vuonna 2050.

  • Sanomalehtiä ei ole, televisio pitää pintansa viestinnässä.

  • Yhteiskunta taantuu, palaamme omavaraistalouteen.

  • Muutostahti nopeutuu entisestään.


(Lähde: LähiTapiolan Suunnanäyttäjät-asiakaspaneelille tehty kysely joulukuussa 2012.)