Etusivu / Taloudellinen katsaus

jarvinen_asiakas.jpg

LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvinen (vas.) ja Orionin talousjohtaja Jari Karlson

 

Talouden haaleat näkymät

Taantuma on kohta ohitettu ja pientä valoa on näköpiirissä, mutta nopeaa kasvua ei ole tiedossa. Euroopan jännitteet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta. Talousmiehet Jari Järvinen ja Jari Karlson kaipaavat Suomeen yrittäjyydelle myönteisempää ilmapiiriä.

Taannoinen Ekonomistin ennakkokartta -kiertue saa umpirauhallisen LähiTapiolan pääekonomistin Jari Järvisen innostumaan, vaikka kiertueesta on jo aikaa. ”Tapasimme viime syksynä lähes 4 000 asiakasta. Kiertue oli kaikkien aikojen suksee. Asiakkaat suosittelevat meitä, heillä on hyviä kokemuksia salkkujen hoidosta.”

Järvinen on huomannut, että asiakkaat ovat usein tyytyväisempiä absoluuttiseen kuin suhteelliseen tuottoon.

”Talous palaa ennalleen 23 vuodessa”

Suomen talous vajosi vuonna 2012 taantumaan. LähiTapiolan ennusteen mukaan suhdannepohja ohitetaan vuoden 2013 toisella neljänneksellä, jonka jälkeen alkaa maltillinen kasvu.

Orionin talousjohtaja Jari Karlson hämmästelee korkoja, jotka ovat jo pitkään olleet lähes nollassa. ”Sehän tässä kiinnostaa, että mihin se korko menee. Japanissa korot ovat olleet nollassa jo 20 vuotta. Kaiken järjen mukaan ne nousevat, mutta se ei ole varmaa.”

”Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan kestää keskimäärin 23 vuotta ennen kuin talous palaa kriisiä edeltävälle kasvu-uralle”, Järvinen vastaa.

Karlson pohtii huolestuttavalta näyttävää demografiaa. ”Väki vanhenee Japanisssa ja Euroopassa. Kiinan eläkepommi se vasta iso tulee olemaan – siellä on sitten miljardi vanhusta. Japanilaisten ikärakenne on poikkeava, siellä on paljon vanhoja ihmisiä, jotka ovat jo työelämän ulkopuolella. ”

Taantumaa taantuman perään

 Talouden suhdannevaihtelut ovat aiempaa nopeampia. ”Japanissa on ollut viiden vuoden sisällä kolme taantumaa, Suomessakin kaksi”, Järvinen hämmästelee.

”Syklit olivat pitkiä silloin, kun tuli uusia innovaatioita ja työväestön osuus kasvoi. Ne ajat ovat ohi”, Karlson täydentää.

Kuluttajien luottamus osoittaa, milloin on tulossa taantuma. Luottamus perustuu kahteen asiaan; työllisyystilanteeseen sekä varallisuuskohteiden, kuten asunto- ja osakemarkkinoiden kehitykseen.

Uusia menestysaloja etsimässä

Teollisuuden työpaikkoja on hävinnyt maasta jo yli 25 vuotta. Tuhannen taalan kysymys on, mistä löytyy korvaavia työpaikkoja, miltä sektorilta löytyy ylivertaista osaamista. ”Tarvitaan ympäristö, jossa yrittäminen ja keksiminen tehdään kannattavaksi. Yrityksen perustamisen byrokratiaa pitää helpottaa”, Karlson toivoo.

Lääketeollisuus on liian pitkäsyklinen ala tuodakseen mitään nopeaa apua ainakaan uusien yhtiöiden kautta. Bioteollisuuden työllistävä vaikutus jäänee aika pieneksi, koska alalle on tyypillistä, että Suomessa kehitetyt uudet niche-tuotteet pääsääntöisesti päätyvät muualla val-mistettaviksi ja muiden markkinoimiksi, koska pienten yhtiöiden resurssit eivät tähän riitä. ”Koulutuksen ja infran pitää olla kunnossa. Tarvitaan globaalia osaamista. Yrittäjäriskin ottaminen pitää tehdä taloudellisesti kannattavaksi, vaikka se tarkoittaisi tuloerojen kasvua ”, Järvinen vaatii.

”Velkavankeus on eurooppalainen ilmiö. Konkurssin jälkeen liiketoimintakelpoiseksi tulo kestää liian kauan. Yliregulaatio ja yliverotus jähmettävät toimintaa”, Karlson jatkaa ja peräänkuuluttaa pieneltä maalta vikkelyyttä.

”Pk-yritysten rahoituksen saatavuus on ongelma – tai sitten rahoituksen hinta on liian korkea. Uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-yrityksiin eivätkä kaikki voi olla töissä julkisella sektorilla. Innovaatioyrityksistä ei aina kasva isoja. Suomessa myydään yritys liian helposti, kun se on riittävän iso. Täällä ei ole yrittämisen intohimoa”, Järvinen pahoittelee.

Pankkikeskeisyydestä pitäisi hänen mukaansa siirtyä pääomamarkkinakeskeiseksi.

Usko markkinatalouteen

Pääekonomisti Järvinen ennustaa Suomen talouteen vuoden 2014 puolella pientä valoa, nettoviennin ja investointikysynnän voimistumista. Hän toivosi EKP:ltä elvyttävämpää rahapolitiikkaa; talouskasvun näkökulmasta menojen leikkaamiset ovat vähemmän haitallisia kuin tuloverojen korotukset.

”Taantuma on jäämässä miedommaksi kuin oletettiin, ellei euroalueen velkakriisi leimahda uudelleen. Se riski on olemassa. Euroopan jännitteet voivat kääntää tilanteen huonommaksi.”

”Hyvinvointivaltio hiipuu. Rikkaimpien verojen nostaminen on pelkkää politiikkaa, teatteria, sillä ei ole aitoa merkitystä. Jos vientimarkkinat romahtavat, tilanne on huono”, Karlson maalaa.

Yksittäisellä yrityksellä tilanne voi silti olla hyvä. Orionin toimiala on siitä kiitollinen, että lääkkeitä tarvitaan aina. ”Lääketeollisuuden suuri haaste tosin on nykyisin, että vaaditaan uskoa, että uudet lääkkeet pääsevät Yhdysvaltain korkeiden hintojen markkinoille. Ilman tätä kehityskustannuksia ja -riskejä voi olla vaikea perustella. Ala on kuitenkin edelleen huippukannattava. Tämän tilanteen säilyttäminen vaatii korkeatasoista innovaatiokykyä, turvallisuutta ja laatua.” Järvisen lääkkeenä talouden yllättäviin käänteisiin on asiakkaiden sijoitusratkaisujen huolellinen suunnittelu ja toteutus; mitä riskejä missäkin tilanteessa sijoitussalkkuun kannattaa ottaa.

Talousmiehet luottavat markkinatalouteen, mutta suuri yleisö Euroopassa empii. Karlson muistaa tutkimuksen, jonka mukaan vain noin 15 prosenttia ranskalaisista piti markkinataloutta hyvänä juttuna. Kiinassa luku oli 70. 

"Uudet niche-tuotteet valmistettaisiin ulkomailla, mutta ne voitaisiin suunnitella Suomessa."

 

 

Mistä ratkaisu talouden tilanteeseen?

Rahapolitiikka voisi olla elvyttävämpää. Menojen leikkaamiset ja välillisten verojen korotukset ovat vähemmän haitallisia kuin tuloverojen korotukset.